Sää oli mitä mainioin, kun suuntasimme viime kesäkuussa Tukholmassa vietetyn päivän jälkeen kohti Gamla Uppsalaa. Ruotsissa kai paistaa aina aurinko? Paitsi nordicnoirissa. Tänä sateisena kesänä onni on oikeastaan ollut muutenkin myötä reissuissa ja tapahtumissa mitä säähän tulee. Kiitos siitä sään jumalille! Matka karmeisiin pakanakultteihin, pikkuprinssien ja papittarien maailmaan siis alkakoon.
Esihistoriallinen keskuspaikka
Gamla Uppsala sijaitsee vähän Uppsalan pohjoispuolella. Gamla Uppsalan kuningaskummut on laaja muinaismuistoalue, joka koostuu suurista hautakummuista, kirkosta ja museosta. Kumpuja on alunperin ollut yli 2000, joista 250 on jäljellä. Paikka oli 500-luvulta lähtien tärkeä taloudellinen, uskonnollinen ja poliittinen keskuspaikka. Täällä pidettiin myös käräjät. Kirkon vieressä on tutkimaton kumpu, jonka laki on tasainen. Tätä kumpua pidetään käräjäkumpuna.
Kirkon pohjoispuolelta on tutkittu viime aikoina 50 metriä pitkää ja 12 metriä leveää rakennuksen pohjaa. Rakennuksen kohdalta löytyi rautaisia spiraaleja, jotka ovat voineet ollat talon koristeita. Tämä rakennus on kai ollut seremonia- ja kokouspaikka. Rakennus tuhoutui noin vuonna 800 mahdollisesti tarkoituksellisesti polttamalla. Läheltä tätä rakennusta paljastui käsityöläisten pajoja. Vain kolmen neliömetrin alueelta löytyi lasihelmiä sekä melkein 600 granaatin palaa, joten siellä työskenteli kai joku rautakauden koruntekijä, tai ainakin helmentekijä.
Lasihelmiä ja lasinpaloja Gamla Uppsalasta
Pakanakulttikeskus
Gamla Uppsala oli vanhojen lähteiden mukaan pakanakulttikeskus. Adam Bremeniläinen, pappi ja historioitsija 1000-luvulta, kertoo riiteistä, joissa uhrattiin sekä ihmisiä ja eläimiä. Uhrijuhlat pidettiin joka yhdeksäs vuosi kevätpäiväntasauksena, ja ne kestivät yhdeksän päivää. Hänen mukaansa kaikista lajeista uhrattiin yhdeksän urosta, yksi päivässä, joiden verellä lepytettiin jumalia. Näiden uhrien ruumiit ripustettiin sitten puiden oksiin. Adam ei itse sentään ollut paikalla todistamassa uhrausta, vaan tiedot perustuivat kuulopuheisiin. Hän kertoo myös mahtavasta temppelistä, nimeltä Uppsala, joka oli kokonaan rakennettu kullasta ja jossa oli kolme jumalan kuvaa palvottavana.
Alueella on vanha, 1000-luvulla rakennettu kirkko. Tämän nykyisen kirkon alta on löydetty puisia rakenteita, jotka saattavat liittyä vanhempaan kirkkoon tai ehkä todennäköisemmin pakanatemppeliin. Kirkkojahan oli tapana rakentaa juuri vanhoille kulttipaikoille, jotta saatiin kitkettyä vanhat pakanalliset tavat pois.
Kolme tyttöäni laukkaamassa villinä pitkin kummun rinnettä
Hautakummut
Gamla Uppsalan hautauksista vanhimmat ovat peräisin peräti pronssikaudelta, mutta suurin osa on rautakaudelta. Kolmea suurinta kumpua kutsutaan Kuningaskummuiksi. Tradition mukaan niihin on haudattu kolme jumalaa: Freyr, Thor ja Odin. Myöhemmin keksittiin että niihin on haudattu kolme kuningasta, mistä nimi Kuningaskummut tulee. Kumpuja ryhdyttiin tutkimaan 1800-luvulla kuninkaan käskystä kun, joku väitti että ne ovatkin vain luonnonmuodostelmia. Sekä länsi- että itäkummuista paljastui kuitenkin runsaasti varustellut hautaukset. Keskimmäistä kumpua ei ole kunnolla tutkittu.
Itäisen hautakummun arvoitus
Itäiseksi kummuksi kutsuttu hautakumpu on kummuista suurin. Kaivauksissa siitä löytyi kaksi polttohautausta ja esineiden paloja. Palojen joukossa oli osia vendelkauden (550-790) kypärästä, hieno kultalevyn palanen, jossa oli filigraanikoristelua. Levy on kuulunut kai aikoinaan skramasaksin eli taisteluveitsen tuppeen. Näiden lisäksi haudassa oli peili ja meikkipaletti, lasiastioiden osia, luukampa, eläinten luita, karhun kynsiä, pelinappuloita ja pieni luinen lintu ehkä neulanpäästä. Näiden perusteella hauta on ajoitettu 500-luvulle. Keitä näin hienosti varusteltuun ja järistyttävän suureen, 9 metriä korkeaan kumpuun oli oikein haudattu?
Kultainen filigraanikoristeltu pala Gamla Uppsalan itäisestä kummusta
Vainajista oli jäljellä polttamisen jälkeen vain luunpaloja. Leukaluun palassa olleiden hampaiden sekä ennallistetun kypärän koon perusteella on päätelty toisen vainajan olleen vasta 10-14-vuotias. Toinen vainaja taas oli todennäköisesti vanhempi ihminen. Esineistön perusteella on päätelty, että nuori henkilö oli poika, ja vanhempi nainen. Koska naisella ei ollut korustoaan mukanaan, hän oli todennäköisesti palvelija (tai orja).
Pojan ruumis oli poltettu kypärä päässä, karhuntaljalla maaten. Hänen sai mukaansa hienon kultakoristeisen veitsitupen lisäksi lasipikareita, pelinappuloita ja muuta ylellisyystavaraa. Hän oli mahdollisesti kuninkaallisen perheen jäsen, prinssi, jonka hautajaisten yhteydessä uhrattiin kolme koiraa, nautoja, lampaita ja metsästyshaukka, ja ehkä jopa palvelijakin auttamaan matkalla tuonpuoleiseen.
Vendel-kauden kypärä Gamla Uppsalan museossa
Siitä kummalle vainajalle peili ja meikkipaletti ovat kuuluneet ei ole varmuutta, mutta peili viittaa Itä-Eurooppaan ja palvelija onkin saattanut olla kotoisin sieltä. On arveltu, että jopa pojan äiti olisi ollut sieltä kotoisin ja tuonnut mukanaan palvelijansa.
Ruumiin polttaminen vapautti vainajan Valhallaan. Ynglingan saaga kertoo hautaustavoista, että Odin perusti lain, jonka mukaan kaikki vainajat tuli polttaa, heidän omaisuutensa laittaa roviolle ja tuhkat ripotella mereen tai haudata maahan. Kaikki menevät Valhallaan roviolle laitetun omaisuuden kanssa, ja myös sen omaisuuden kanssa jonka hän on eläessään kätkenyt maahan. Tärkeille henkilöille pystytetään kumpu ja muille ansioituneille sotureille kivi heidän muistokseen.
Silkkiin puettu nainen
Viikinkiaikaisista haudoista Gamla Uppsalan museossa on esitelty mm. venehautaus, johon on haudattu iäkkäämpi nainen runsain antimin. Nainen oli puettu silkkiin, jota on tuotu Kiinasta asti. Näin rikkaasti varusteltu hautaus on kuulunut varmasti merkittävälle henkilölle.
Vene oli 5 metriä pitkä. Nainen oli saanut mukaansa koko koruston, johon kuului solkien, ketjujen ja veitsen lisäksi upea helminauha sekä riipus, jossa on kuvattu nainen torven kanssa. Riipus saattaa esittää hedelmällisyyden jumalatarta Freijaa tai mahdollisesti valkyyriaa, taruolentoa, joka valitsi taistelussa kuolleet Valhallaan. On arvailtu, että naisella olisi ollut rooli Freijaan liittyvässä kultissa.
Helmiä naisen haudasta
Yksityiskohta helminauhasta ja riipuksesta
Gamla Uppsalan alueella olisi voinut viettää varmasti vaikka kuinka paljon aikaa, mutta laiva oli jo lähdössä. Noin lähellä sijaitsevalla ja hienolla muinaismuistoalueella kannattaa ehdottomasti käväistä jonkun Ruotsin risteilyn lomassa.
Hirmuisen mielenkiintoinen postaus! Huomaan, että muinainen kiinnostukseni ‘vanhoihin aikoihin’ alkaa nostella päätään.
Kiitos MiunMaun 🙂 Jos et ole tuolla vielä käynyt niin kannattaa kyllä jos siellä päin liikut. Alue on tosi kiva ja museokin sopivan kokoinen, ei liian iso.