Pronssikautiset aurinkoristit
Aurinkoristi tai aurinkopyörä on muinainen auringon symboli. Sitä käytettiin erityisesti neoliittisella kivikaudella ja pronssikaudella Euroopassa. Näiden ristien tai pyörien kuvia on kuvattu esimerkiksi Skandinavian kalliotaiteessa pronssikaudella (1700-500 eaa.). Aurinkopyöräsymboleja laitettiin myös hautoihin mukaan.
Symboli kuvasi myös skandinaavisen jumalattaren Sunnan tai Sólin vankkureiden pyöriä. Sunna ajoi vankkureillaan taivaan yli joka päivä. Vankkureita on löydetty joistain haudoista kuten Trundholmasta Tanskasta. Trundhoman vankkureissa on kyydissä suuri kullattu aurinkopyörylä. Myös kelttiläisessä mytologiassa aurinkoristi edusti aurinkoa.
Trundholmin aurinkovaunut, Nationalmuseet, Kööpenhamina
Ajattelin kertoa, miten itse teen kupariset aurinkoristiriipukseni. Joku muu saattaa tehdä asiat eri tavalla, tämä on minun tapani. Halusin tällä kertaa tehdä isompia aurinkoristejä, sellaisia joita voisi pitää itsessään riipuksina. Joten tilasin kolmemillistä kuparilankaa ihan näitä varten. Kun näin langan epäilin, etten saa edes väännettyä siitä renkaita. Mutta onneksi kupari on niin pehmeää, että selviydyin siitä. Leikkaaminen oli vähän vaikeampaa muttei mahdotonta kuitenkaan.
Aurinkopyöräriipuksia, ajoitettu toisen vuosituhanen jälkipuoliskolle eaa. löydetty Zürichista, Sveitsin Kansallismuseo By Dbachmann, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=2272798
1. Aurinkoristiriipus: Renkaan tekeminen
Muotoilu ja sahaaminen
Ensin muotoilin aurinkoristiriipuksen rengasosan kietomalla kuparilangan jonkin pyöreän ympärille. Tällä kertaa käytin rikkinäisen imurin putken osaa. Se oli juuri sopivan kokoinen. Kieputtaminen oli yllättävän helppoa vaikka lanka oli niin paksua.
Sen jälkeen kiinnitin “jousen” tai kiemuran puristimeen sahausta varten. Näin sahaaminen on paljon helpompaa kuin jos pitäisin kiemuraa kädessä.
Kun kiemura oli sahattu renkaiksi, renkaat piti sulkea niin tiukasti kuin mahdollista.
Juottaminen
Ennen juottamista liitoskohdat täytyy suojata booraksiliuoksella.
Sen jälkeen asetin juotoslangan palat paikoilleen. Niiden täytyy osua renkaaseen molemmin puolin liitosta. Palojen asettelu voi olla monesti hermoja riipivää pienten osien kanssa. Yleensä kastan siveltimen booraksiliukseen ja otan sillä kiinni juotospalan.
Palat tarttuvat melkein taianomaisesti harjaan. Oma harjani on vähän karkea. Ja tietenkin juotospalat lentelevät ympäriinsä kun booraksi kiehuu kuumennettaessa. Tässä auttaa vähän jos lämmittää rengasta vähän ennen juotospalan asettamista ja aloittaa sitten miedolla lämmöllä.
Esine kuumennetaan butaanikaasupolttimella liikuttamalla poltinta tasaisesti pitkin koko rengasta. Ja kun juotospala sulaa ja leviää molemmin puolin aukkoa, homma on valmis.
Esine kuumennetaan butaanikaasupolttimella liikuttamalla poltinta tasaisesti pitkin koko rengasta. Ja kun juotospala sulaa ja leviää molemmin puolin aukkoa, homma on valmis.
2. Aurinkoristiriipus: Ristin tekeminen
Hopeajuotoslangoissa olisi saatavilla eri lämpötiloissa sulavia lankoja. Luulen, että kuparijuotoslanka ei ole ihan niin tehokas kuin hopea, enkä ole löytänyt eri lämpötiloissa sulavia lankoja. Mutta jos ei halua hopeaväriä kupariosaan, niin täytyy käyttää kuparin väristä lankaa.
Erilaiset sulamispisteet auttaisivat seuraavassa vaiheessa: käyttäisin renkaassa lankaa, joka sulaa korkeammassa lämpötilassa ja matalammassa lämpötilassa sulavaa lankaa ristissä. Tällöin vaara siitä,että rengas aukeaa ristiä kiinnittäessä, ei olisi niin suuri.
Ristiin käytin 2 mm:n kuparilankaa. Leikkasin ensin kuparilangasta renkaan halkaisijan pituiset palat. Sitten taivutin toista palaa vähän keskeltä, jotta se pysyisi toisen päällä paremmin. Kun palat olivat ristin muodossa, löin risteyskohtaan vasaralla. Palat voi myös teipata, niin ne pysyvät paremmin paikoillaan.
Juotin palat kiinni toisiinsa risteyskohdasta. Sitten vasaroin palojen päät ja viilasin pois terävät kohdat. Juottamisen jälkeen risti täytyy puhdistaa.
3. Aurinkoristiriipus: Kokoaminen
Asetin ristin renkaan päälle, toivon mukaan keskelle. Ja taas asettelin juotospalat niin että ne mieluiten olisivat kosketuksissa sekä ristin että renkaan kanssa. Kun tätä hässäkkää kuumentaa polttimella, ristin sakarat kuumenevat nopeammin kuin rengas ja juotoslanka sulaa ensin sakaroiden päälle.
Kun kuumentamista jatkaa pitkin rengasta tasaisesti edelleen, juotos leviää myös renkaalle ja sakarat kiinnittyvät renkaaseen. Esine jäähdytetään kylmässä vedessä ja tarkistetaan, että kaikki osat pysyvät kiinni, sitten esine taas puhdistetaan.
Lopuksi lisäsin aurinkoristeihin vähän patinaa ja väriä, vielä naru kiinni ja kaulakoru on valmis.
Mielenkiintoinen juttu!
Kiitos!
Oispa mielenkiintoista itekkin kokeilla juottaa jotain vielä joskus! Sitä ei oo tullut tehtyä vuosikymmeniin ?,
Kiitos, Jaana! Tuntuu välillä, että aika lyhyessä ajassa unohtaa noita juttuja, ainakin jotain hyväksi havaittuja käytäntöjä. Kannattaisi kai tehdä muistiinpanoja, ja sitten muistaa lukea niitä ja missä ne ovat 🙂
Thank you that’s how I do it too! I also use brazing rod.
Thank you, Laura for your comment! I also use metal rods for smaller rings, and for bigger ones whatever I can find 🙂
tiina the brazing rod i am referring to takes place of soldering. Instead of using solder I use brazing rod to weld pieces together.
Oh, I see. Is that easier than placing the solder wire pieces?