Aurinkokultti ja aurinkotanssijat pohjoisen pronssikaudella

Aurinkokultti ja aurinkotanssijat pohjoisen pronssikaudella

On kesäpäivänseisaus yli kolmetuhatta vuotta sitten. Joukko ihmisiä on kokoontunut vanhan kivirakennelman luo odottamaan auringonnousua. Vain soihdut rätisevät hiljaisuudessa. Vähitellen tilan täyttää matala, aavemainenkin ääni. Jättiläismäinen torvi on kohotettu ylös ja alkaa rytmikäs rummutus. Ringissä olevat miehet lyövät kirveillä suuria rumpuja, jotka on koristeltu punaisin kuvioin.

Ensimmäisten auringonsäteiden osuessa kiveen ringin keskelle astuu kolme nuorta naista. Heillä on lyhyet hiukset, lyhyet paidat ja hameet, jotka koostuvat nyöreistä. Vyötäröllään heillä on pyöreä, pronssinen, spiraalein koristeltu levy, jonka keskellä on tappi. Kaulat ja käsivarret on koristeltu renkain.

Rummutuksen ja torven matalan huminan säestämänä he aloittavat villin tanssin auringon noustessa. Naisten kieppuessa, hyppiessä ja taipuessa siltoihin nousevan auringon säteet saavat pyöreät vyölevyt välkähtelemään.

Skandinaavinen pronssikausi ja aurinkokultti

Skandinaavisella pronssikaudella tarkoitetaan Skandinavian niemimaan eteläosissa ja Tanskassa 1700–500 eaa. vallinnutta kulttuuria. Joskus myös osa Suomesta, Virosta ja Saksasta liitetään osaksi tätä kulttuurivaihetta.

Maanviljelyksen myötä auringosta tuli entistäkin tärkeämpi uskonnoissa. Aurinkokultti oli merkittävimmillään neoliittisella kivikaudella ja pronssikaudella. Pronssikaudella auringon symboleita olivat aurinkoristi- tai pyörä, renkaat ja sisäkkäiset renkaat, spiraalit sekä myös spiraalein koristellut kilvet ja pyöreät vyökoristeet.

Lisää Skandinavian pronssikaudesta: http://www.dandebat.dk/eng-dk-historie9.htm

Aurinkovene

Partaveitset

Kalliopiirrosten ja partaveitsien kuva-aiheissa aurinkoa kuljetetaan veneissä. Tanskalainen arkeologi Hemming Kaul on tulkinnut pronssikautissa partaveitsissä oleviä kuvioita. Hänen tulkintansa mukaan:

1. kala auttaa auringon yölaivasta aamulaivaan.

2. Aamupäivällä lintu syö kalan ja ottaa laivan ohjaukseensa.

3. Keskipäivällä hevonen vie auringon laivasta toiseen laivaan.

4. Iltapäivällä käärme ottaa auringon häntänsä kiemuraan ja auttaa sitä laskeutumisessa.

5. Partaveitsissä ilman aurinkoa olevat laivat ovat yölaivoja jolloin aurinko ei ole näkyvissä.

Pronssikautisten partaveitsien aurinkolaivoja
Pronssikautisia laivoilla ja aurinkosymboleilla koristeltuja partaveitsiä Tanskasta. Kuva: Ridpath’s history of the world, Ridpath, John Clark, 1897

Kalliopiirrokset

Tanumin kalliopiirroksia
Ruotsin Tanumin kalliopiirroksia. Miehet pitävät kädessään kirvettä ja ehkä aurinkoristillä koristettua kilpeä. Kuva Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=297291

Myös Skandinavian kalliopiirroksissa aurinkosymbolia kuljetetaan usein laivoissa. Joskus symboli on ikään kuin kilven muodossa. Hemming Kaul on tutkinut myös näitä kuvia. Aurinkosymbolit ovat aina oikealle eli länteen päin kulkevissa laivoissa kun taas vasemmalle eli itään matkaavissa näitä symboleita ei ole. Näin oikealle kulkevat laivat olisivat päivälaivoja ja itään menevät yölaivoja.

Aurinkovaunut

Aurinko saattoi kulkea halki taivaankannen myös hevosen vetämänä kuten partaveitsienkin kuva-aiheissa on esitetty. Tanskan Trundholmista löytyneet kuuluisat aurinkovaunut esittävät kullattua, kauniisti spiraalein koristeltua pyöreää levyä ja hevosta, joka on pyörien päällä vetämässä aurinkoa. Aurinkolevyn toinen puoli on tumma eikä kullattu, joten on arveltu, että kullattu etupuoli esittää päivän kulkua ja takapuoli yötä.

Trundholmin aurinkovaunut
Aurinkovaunut pronssikaudelta, näytteillä Tanskan kansallismuseossa. Kuva: Nationalmuseet, via Wikimedia Commons

Paljon myöhemmin kirjallisissa lähteissä puhutaan auringonjumalatar Sólista tai Sunnasta, joka ajaa vaunuillaan taivaalla hevosten vetämänä. Koska pronssikaudella ei Skandinaviassa vielä tunnettu kirjoitustaitoa, ei uskomuksista ole muuta tietoa kuin säilyneet kuvat, esineet ja rakennelmat. Jumalten nimiä ei tunneta. On kuitenkin todennäköistä että Skandinavian rautakauden uskonnon jumalat periytyvät pronssikautisista.

Sol ja Mani
Skandinavian mytologiassa Sól (aurinko) oli naispuolinen ja Mani (kuu) miespuolinen. Sudet jahtaavat Sólia ja Mania. Kuva: Guerber, H. A. (Hélène Adeline) (1909). Myths of the Norsemen from the Eddas and Sagas.

Auringonjumalatar

Aurinkokultti oli hedelmällisyyden kultti. Skandinavian kalliopiirroksissa aurinkosymboleiden yhteydessä on kirveitä piteleviä miehiä, joilla näyttää olevan erektio. Miekka ja keihäs lävistävät joissain kalliopiirroksissa aurinkosymbolin. Esimerkiksi näissä yhteyksissä aurinkosymboli näyttäytyy hyvin feminiinisenä symbolina.

Pronssikaudella yleiset symbolit miekka ja keihäs edustavat jumaluuksia jotka myöhemmässä vaiheessa ovat todennäköisesti muuntautuneet Freyriksi ja Odiniksi. Mutta mille jumaluudelle aurinkosymboli sitten kuului? Maria Kvilhaug ja Lan Wang ovat mielestäni vakuuttavasti esittäneet että hedelmällisyyden ja sodan jumalatar Freija (ja osin myös veljensä Freyr) olisi tämän jumaluuden seuraaja. Lue lisää englanniksi täältä:

Freyja and Freyr: Successors of the Sun: on the absence of the sun in Nordic saga literature: https://www.duo.uio.no/handle/10852/57994

http://freya.theladyofthelabyrinth.com/?page_id=89 (Ainakaan minun selaimessani tätä ei pysty lukemaan taustakuvan takia mutta tekstin voi kopioida ensin)

Auringonjumalat ovat etelämpänä ja idässä olleet miespuolisia mutta finno-ugrilaisilla kansoilla aurinkoon liittyy naiseus. Maria Kvilhaug arvelee että Skandinaviaan on saattanut tulla vaikutteita idästä ja siitä syystä sielläkin auringon jumala olisi ollut naispuolinen. Vaikutteiden saapuminen vaikuttaa hyvinkin uskottavalta siinä valossa että kivikauden lopulla ainakin keramiikkavaikutteita on siirtynyt ehkä naisten itsensä mukana uuden tutkimuksen mukaan idästä länteen päin.

Egtvedin tyttö

Vuonna 1921 Tanskan Egtvedissä kaivettiin nuoren tytön hauta. Tyttö oli haudattu kummun alle, kaiverretun tammenrungon sisälle. Päällään hänellä oli erikoinen asu: lyhyt nyörihame, lyhyt paita ja vyötärölle kiinnitetty pronssipyörylä. Hiuksetkin oli leikattu lyhyeksi.

Samanlaisia nyörihameita on kuvattu pronssikautisten pienten veistosten yllä. Nämä veistokset esittävät hahmoja jotka tekevät akrobaattisia liikkeitä. On arveltu että ne liittyvät aurinkokulttiin ja esittävät auringonpalvontamenoja.

Aurinkotanssija
Kuva pronssikautisista veistoksista. Yksi niistä tekee sillan ja päällä on nyörihame. By Marcus Schnabel – Danish Museum (?), Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=11468894

Egtvedin tyttö saattoi olla auringon papitar jonka tehtävä oli esittää rituaalinen tanssi. Hän oli vasta 16-18 -vuotias.

Katso saksankielinen dokumentti Egtvedin tytöstä englanniksi tekstitettynä

Lue lisää Egtvedin tytöstä englanniksi:

https://news.nationalgeographic.com/2015/05/150521-bronze-age-woman-egtved-modern-archaeology/

https://en.natmus.dk/historical-knowledge/denmark/prehistoric-period-until-1050-ad/the-bronze-age/the-egtved-girl/the-egtved-girls-grave/

Egtvedin tytön hauta
Egtvedin tytön jäännökset. Kuva: By The British National Museum (Collection G. & C. Franke) [Public domain], via Wikimedia Commons.
Facebooktwittergoogle_pluspinteresttumblr

Leave a Reply