[:fi]Rautakautisia noitia ja völvan sauvoja[:en]Völva, Iron Age seeress and her magic wand[:]

posted in: amuletti, arkeologia | 2
[:fi]Kekri-juhlien, Samhainin ja Halloweenin lähestyessä on otollinen ajankohta inspiroitua näkijöistä, noidista ja samaaneista, jotka ovat yhteydessä tuonpuoleiseen ja näkevät menneeseen ja tulevaan. Pohjolakin on ollut pullollaan näitä näkijöitä ja tietäjiä ennen kristinuskon tuloa ja varmasti sen jälkeenkin vaikkakin matalammalla profiililla.

Kivikautisissa kalliomaalauksissa on kuvattu todennäköisesti samaanihahmoja ja näiden apueläimiä. Saamelaiset noaidit ovat ennustaneet rumpujensa avulla pitkälle historialliseen aikaan asti. Mutta myös skandinaavisessa muinaiskulttuurissa oli omat noitansa ja näkijänsä. Länsi- ja Lounais-Suomikin oli tiiviissä yhteydessä tähän kulttuuriin.

Völva - muinaisskandinaavinen näkijä

Saagoissa kerrotaan naispuolisista näkijöistä, joita kutsutaan nimellä Völva. Sana völva (monikossa völvur) tarkoittaa "sauvan kantajaa". Völva oli yleensä iäkäs nainen, joka kiersi auttamassa ihmisiä näkijänkykyineen.[:] [:en]

As Samhain, Halloween and their Finnish counterpart Kekri are near it is a good moment to get inspired by seeresses, witches and shamans. The seers who could connect to the other worlds and see the future and the past. The North has been full of these sorcerers and seers before the Christianity arrived and even after it but with a lower profile.

The Stone Age rock paintings in Finland depict shamans and their assisting animals. The Sámi "noaid", shamans have been practising divination with their drums long even after the Christianization. But also the old Scandinavian culture had their own witches and seeresses. The Western and South-Western Finland had close contacts with this culture.

Völva - the seeress in Iron Age Scandinavia

In the Sagas, seeresses called völur (plural) have been described. The word völva (singular) means a carrier of the wand. Usually, a völva was an older woman who travelled around helping people with her magical skills.[:]

Odin and a seeress
[:fi]Odin ja hänen hevosensa kohtaavan näkijän.[:][:en]Odin and his horse meet with a seeress[:]
[:fi]Esimerkiksi Erik Punaisen saagassa kuvataan tapahtuma, jossa näkijä kutsutaan auttamaan aikana jolloin kalat olivat loppuneet vesistöistä.

Völvan kuvataan pukeutuvan siniseen pitkään asuun ja kantavan mukanaan rautaista, koristeltua sauvaa sekä tarvikepussia. Päähine on lampaannahkainen ja koristeltu valkealla turkiksella (kärpällä tai kissalla).

Näkijälle järjestetään istuin ja erikoinen ateria, joka koostuu mm. eläinten sydämistä. Nuoret naiset ympäröivät völvan ja laulavat, mikä auttaa näkijää vaipumaan transsiin. Transsissa völva löytää vastaukset kysymyksiin, joita ihmiset kysyvät häneltä. Transsisessio muistuttaa niin paljon esimerkiksi saamelaisten samaanien rituaaleja, että völvaa on kutsuttu muinaisskandinaavien samaaniksi.

Kylässä oli nainen jonka nimi oli Thorbjorg. Hän oli näkijä (spae-kuningatar), ja häntä kutsuttiin Litivolvaksi (pieni ennustaja).[...]

Thorbjorgilla oli tapana talvisin tehdä kierros, ja ihmiset kutsuivat hänet kotiinsa. Varsinkin ne, jotka halusivat tietää kaudesta tai kohtalostaan.[...]

Naiset muodostivat ringin, Thorbjorg nousi korokkeelle ja hänen loitsumistaan varten valmisteltiin istuin. Sitten Gudrid lauloi niin kauniilla ja erinnomaisella tavalla, että kuulijat eivät muistaneet kenenkään ikinä laulaneen niin kauniilla äänellä. - Erik Punaisen saaga

Völvan eli näkijän sauva

Saagojen näkijänaiset kantavat mukanaan sauvaa. Sauvoja, joissa on häkkimäinen tai korimainen rakenne toisessa päässä on löydetty Skandinaviasta useita kymmeniä kappaleita.

Sauva muistuttaa paljon kutomisessa käytettävää sauvaa, jossa on korimainen rakenne toisessa päässä. Koska skandinaavisen mytologian naispuoliset henkiolennot, nornat, kutomalla hallitsivat ihmiskohtaloita, saattaa sauva liittyä jollain tavalla kutomiseen. Maagisen kutomisen avulla esimerkiksi juuri völva on voinut vaikuttaa jopa sodankäyntiin.

Nupillinen sauva joka hänellä oli kädessään oli koristeltu messingillä ja nupin ympärillä oli jalokiviä. -Erik Punaisen saaga

Hautoja joista völvan sauvoja on löydetty

Suurin osa Skandinaviasta löydetyistä sauvoista on peräisin rautakautisista naisten haudoista, pieni osa on miesten haudoista tai asuinpaikoilta. Usein näissä haudoissa on myös narkoottisia aineita, amuletteja tai esimerkiksi lintujen osia. Haudat ovat antimiltaan rikkaita, joten nämä naiset ovat olleet arvostettuja ja hyvässä asemassa yhteiskunnassa.

Alla on tarkemmin käsitelty kolmea hautaa, joista sauvoja on löytynyt: Ruotsin Öölannin Köpingsvikin, Tanskan Fyrkatin ja Suomen Isokyrön hautoja.

Öölannin Köpingsvik

Tämän Ruotsin Öölannin Köpingsvikistä löytyneen haudan esineet ovat esillä Tukholman historiallisessa museossa. Nainen oli haudattu polttamalla veneessä ja karhunnahkan päällä tai kiedottuna karhunnahkaan.

Mukaansa nainen oli saanut yli 80 cm pitkän rautaisen sauvan, joka oli koristeltu pronssiosilla. Sen toisessa päässä oli pienoistalo. Magiikkaan viittaavia esineitä haudassa oli sauvan lisäksi kaksi laattaa, joissa oli riimukirjaimia. Tekstistä ei kuitenkaan ole saatu selvää.[:] [:en]For instance, the Saga of Erik the Red tells about the calling the seeress to help in the dearth of fish.

Völva is described to be dressed in a blue long outfit and carrying a decorated iron staff and a pouch of tools. On her head, she wore lambskin lined with fur (ermine or cat).

They arrange a seat for the seeress and a special meal consisting among other things of hearts of animals. Young women surround the seeress and sing which helps the völva to enter into the trance. In the trance, the sorcerer finds the answers to the questions that are asked by the people.

The trance session resembles so much shaman rituals of the Sàmi people that the völur have been called the shaman of the ancient Scandinavian culture.

There was in the settlement the woman whose name was Thorbjorg. She was a prophetess (spae-queen), and was called Litilvolva (little sybil). [...] It was a custom of Thorbjorg, in the winter time, to make a circuit, and people invited her to their houses, especially those who had any curiosity about the season, or desired to know their fate. [...]

The women formed a ring round about, and Thorbjorg ascended the scaffold and the seat prepared for her enchantments. Then sang Gudrid the weird-song in so beautiful and excellent a manner, that to no one there did it seem that he had ever before heard the song in voice so beautiful as now.

The wands of Völva, the seeress

The seeresses in the Sagas are carrying a wand with them. Several dozens of taffs with a gage or basket-like construction on the other end have been found in Scandinavia.

The staff resembles a lot a distaff used in weaving. It also has a basket-like construction in the end. It's been thought that these wands may have something to do with weaving: the Norns, female mythological characters controlled the fates of people by spinning. Völva might have been able to control battles and even warfare by weaving.

Burials with völva's wands

The majority of the völva's staffs have been found in the graves of women, a small proportion is from male graves and some of them are from the settlements. Often these graves contain also narcotics, amulets and for example parts of birds. The burials are richly furnished so these women have been valued and in a high position in the society.

Below, I gathered three burials to deal with more in detail: Köpingsvik in Öland, Sweden, Fyrkat in Denmark and Isokyrö in Finland.

Köpingsvik, Öland

The objects of this grave found in Köpingsvik, Öland, Sweden are displayed at the historical museum in Stockholm. A woman was cremated and buried in a boat, wrapped in or on a bearskin.

She had been given a staff longer than 80 cm and made of iron. The wand was decorated with bronze parts with a miniature house on the top. Objects possibly connected with sorcery are two plates with runic characters. The writing wasn't readable.[:]

Völva's wand of Köpingsvik grave
[:fi]Völvan eli näkijän sauva Köpinsvikin naisen haudassa[:][:en]The wand of the Völva, the seeress, in the grave of a woman in Köpingsvik[:]
[:fi]Hauta oli rikkaasti varustettu hienoilla helmillä ja korulaitteilla sekä eksoottisilla tuontitavaroilla Keski-Aasiasta kuten pronssiastialla ja kannulla. Hautauksen yhteydessä oli uhrattu myös eläimiä. Hauta sisälsi myös toisen ihmisen luita, jotka on tulkittu ihmisuhrin jäänteiksi.[:] [:en]The grave was supplied with exquisite beads, jewellery set and exotic imported objects from Middle Asia like a bronze dish and a jug. Animals were offered for the dead and the grave included also bones of another individual maybe from a human sacrifice.[:]
Grave objects
[:fi]Haudan muuta esineistöä[:][:en]Other objects of the grave[:]
[:fi]Fyrkat

Kolmas hauta on Tanskan Fyrkatista, pyöreästä linnoituksesta, joka on ajoitettu 900-luvun lopulle. Tällaiset linnoitukset näyttävät toimineen sekä varuskunnan leireinä että tuotannollisina ja hallinnollisina keskuksina.

Linnoituksen hautausmaan rikkain hauta on kuulunut (nähtävästi esineistön perusteella) naiselle, joka oli saanut mukaansa myös häkkipäisen sauvan. Noin 170 senttinen henkilö oli haudattu vaunuissa. Hän oli saanut mukaansa esineistöä, joka on peräisin eri alueilta kuten Gotlannista, Suomesta ja Venäjältä.

Hauta-antimien joukossa oli sauvan lisäksi eläinten osia, villikaalin siemeniä (hallusinogeeni) ja riipus, joka esittää istuinta. Istuin voi symboloida tuolia, josta völva näkee muihin ulottovuuksiin.[:] [:en]

Fyrkat

The third grave is from Fyrkat, Denmark, from a circular fortress dated to the end of the 10th century. These kinds of fortifications seem to have had a function of an army camp, production and administration centre.

The richest grave of the fortress cemetery belonged to a woman (probably according to the objects of the grave) who had been given also a wand with a gage-like end. The person about 170 cm tall had been buried in a wagon. She had items originating from different areas like Gotland, Finland and Russia.

Among the objects, there were parts of animals, henbane (hallucinogen) and a pendant representing a chair. The chair can symbolize the seat where the völva can see to the other dimensions from.[:]

Seat and valkyrie pendants
[:fi]Kopio tuolinmuotoisesta hopeariipuksesta ja naista esittävä riipus Ruotsista[:][:en]Copy of a silver seat shape pendant and a pendant depicting a female from Sweden[:]
[:fi]Rasiasoljessa oli sisällä valkoista lyijyä, jota on käytetty voiteena tai meikkinä (tai eristeenä tekemään rasiasta vesitiivis). Naisella oli sininen asu päällään, kuten völvalla Erik Punaisen saagassa, ja kullalla koristeltu päähine.

Isokyrön Pukkila

Suomessa Isokyrössä kaivettiin jo vuonna 1920 polttokenttäkalmisto. Täältä löytyi hautaus, johon liittyi vene. Haudan poltetut luut oli aseteltu kilvenkupuran sisälle.[:] [:en]A box brooch contained white lead used as ointment or make-up (or a sealant to make the box waterproof). The woman was wearing a blue dress like the völva in the Saga of Erik the Red, and a veil decorated with gold.

Pukkila, Isokyrö

In Isokyrö, Finland, already in 1920, a level-ground cremation cemetery with a boat burial was excavated. The cremated bones of the boat burial were placed inside of a shield boss.[:]

Boat burial of Isokyrö, Pukkila
[:fi]Isonkyrön Pukkilan venehautaus, Das Brandgräberfeld von Pukkila in Isokyrö, Alfred Hackman 1938[:][:en]Boat burial of Pukkila, Isokyrö, Finland, Das Brandgräberfeld von Pukkila in Isokyrö, Alfred Hackman 1938[:]
[:fi]Luututkimuksen perusteella haudassa oli osia kolmen vainajan luista, joista yksi oli alle 16-vuotias, toinen nuori aikuinen 10-24-vuotias ja kolmas aikuinen 18-44-vuotias. Sukupuolta luista ei voitu määrittää.

Esineistön joukossa oli aseita kuten eläinornamentiikalla koristeltu miekka ja toisen miekan osia, eläinkoristeisia miekan tupen osia, kypärän osia, kilpi, kirves, nuolia, hevosen varusteita ja osia juomasarvesta.

Rautainen katkennut sauva, jonka toisessa päässä oli häkkimäinen rakenne on aiemmin tulkittu paistinvartaaksi, mutta se näyttää aivan samanlaiselta kuin Skandinaviasta löydetyt völvan sauvat. Haudassa oli myös helistin pahojen henkien karkoitukseen. Tällaisia on aiemmin pidetty piiskanvarsinakin.[:] [:en]

According to the osteological analysis there were bones from three persons one of which was less than 16 years, the second a young adult (10-24 years) and the third an adult (18-44 years). It wasn't possible to determine the gender of the deceased.

The objects of the grave included a sword with animal ornamentation and parts of another sword, parts of a sword sheath also decorated with animal figures, pieces of a helmet, shield, axe, arrows, horse equipment and fragments of a drinking horn.

A broken wand made of iron had been thought to be a skewer or something like that. However, it looks quite similar to the völva wands found in Scandinavia. There was also a rattle to banish the evil spirits. These have also been interpreted as a part of a whip.[:]

Objects of the grave
[:fi]Haudan esineistöä[:][:en]Objects of the grave[:]
[:fi]Myös eläimiä on mahdollisesti uhrattu hautauksen yhteydessä. Haudasta löytyi kesykoiran, muun koiraeläimen ja lampaan tai vuohen luita. Ehkäpä osa ihmisen luistakin on peräisin uhrista kuten Öölannin tapauksessa on oletettu.

Isonkyrön sauva on voinut kuulua myös miehelle mutta ainakin Skandinaviassa magiikka kuului yleensä naisille. Magiikkaa harjoittavia miehiä pidettiin outoina eikä heitä arvostettu kuten naisia. Muinaisuskonnoissa yliluonnollinen oli läsnä kaikkialla ja osa jokapäiväistä elämää. Tavallisetkin ihmiset harjoittivat taikuutta ja suorittivat rituaaleja. Oli kuitenkin myös arvostettuja henkilöitä jotka olivat erikoistuneet taikuuteen ja ennustamiseen kuten völva-noidat.

[:] [:en]

Animals were probably offered too. There were bones of a domestic dog and other canine and a goat or sheep. Maybe some of the human bones originated from a sacrifice too like assumed in the case of Öland burial.

The staff from Isokyrö may have belonged to a man as well but at least in Scandinavia the magic was more a matter of women. Men who practised magic were considered weird and they weren's valued as the women practitioners.  In ancient religions the supernatural was present everywhere and a part of the everyday life. Also ordinary people practised magic and performed ritual acts. However, there were respected persons specialilzed in magic and divination like the völvur.[:]

Belief and Ritual, Vikings - life and legend, Neil Price, Peter Pentz 2014

Rautakausi, Muinaisuutemme jäljet, Sami Raninen, Anna Wessman, 2015

Völva, Wikipedia

Das Brandgräberfeld von Pukkila in Isokyrö, Alfred Hackman 1938

Völva wand necklaces
[:fi]Völvan sauvojen innoittamia kaulakoruja[:][:en]Necklaces inspired by the völva wands[:]

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

2 Responses

  1. Minna
    | Vastaa

    Kiitos tästä kirjoituksesta! Piristävää, että kerrankin joku löytää tämän aiheen. Meitä Völvia on vieläkin ja sauva tosiaankin symboloi värttinää ja sitä käytetään matkustelemiseen siinä missä vaikkapa saamelaiset noaidit käyttivät rumpua. On jopa esitetty, että skandinaaviassa esiintyvä pääsiäisnoita, joka lentelee luudalla olisi peruja siitä, kun kirkko halusi tehdä völvista mahdollisimman naurettavia ja siksi heidät esitettiin “matkustelevina” sauvallaan ihan siis kirjaimellisesti lentämällä.

    • tiina
      | Vastaa

      Onpa kiva kuulla että Völvia on nykyäänkin 🙂 Enpä yhtään ihmettelisi jos tuo(kin) olisi kirkon aikaansaannosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *