Rapolan muinaislinna ja kalmistot – Retki muinaismuistoalueelle

Rapolan muinaislinna ja kalmistot – Retki muinaismuistoalueelle

posted in: Yleinen | 3

Rapolan muinaismuistoalue

Rapolan historiallinen alue Sääksmäellä Hämeessä koostuu Rapolan muinaislinnasta, useammasta rautakautisesta kalmistosta sekä myös Voipaalan ja Rapolan kartanoista ja Sääksmäen kivikirkosta, joista kolmen viimeisen historia ulottuu 1500-luvulle. Kävin alueella viime syksynä ja tutustuin linnavuoreen ja harjun juurella oleviin kalmistoalueisiin.

Suomen muinaislinnat

Suomesta linnavuoria, mäkilinnoja tai muinaislinnoja on löydetty noin 100 (luettelo muinaislinnoista). Niitä on rakennettu myös muualla Euroopassa pronssikaudelta lähtien. Suomen muinaislinnat on rakennettu jo valmiiksi helposti puolustettaville paikoille ja yleensä melko pienellä työvoimalla. Niiden tarkoituksena on todennäköisesti ollut toimia pako- ja puolustuslinnoina lyhyitä hyökkäyksiä vastaan. Puolustusta varten rakennettiin vallit maasta tai kivestä ja niiden päälle todennäköisesti vielä puinen varustus.

Suurin osa ajoitetuista muinaislinnoista on rautakauden lopulta tai keskiajalta, mutta osasta on myös pronssikautisia löytöjä. Yleensä näitä ei ole käytetty pysyvään asumiseen, mutta joissain on myös asutuksen jälkiä. Suurin osa, noin 70, muinaislinnoista sijaitsee Etelä-Suomen rautakautisen kalmistokulttuurin alueella (600-1100 jaa.), mutta Etelä-Pohjanmaalta niitä ei ole. Muinaislinnoja rakennettiin myös Ahvenanmaalle ja Laatokan luoteispuolelle.

Rapolan muinaislinna

Rapolan muinaislinna on Suomen suurin ja sen rakentamiseen on käytetty enemmän aikaa ja työvoimaa kuin muiden Suomen mäkilinnojen varustamiseen. Se on rakennettu luontaisen, 70 metriä korkean, harjun laelle. Linnan koko saattaa kertoa jonkinasteisesta järjestäytymisestä rakentamisen aikaan eli rautakauden lopulla tai keskiajan alussa. Ihan varmuudella rakenteita ei ole ajoitettu.

Lähdin kävelemään harjulle Voipaalan kartanolta. Luin jostain, että harjulle johtava polku on peräisin jo rautakaudelta.

Polku johti vallituksen toiselle portille. Varustus on ollut portin kohdalla hyvin leveä ja sisäänkäynti käytävämäinen.

Harjun laelta näkyy pitkälle vesistön yli. Tässä on varmasti ollut hyvä tähystyspaikka.

Eteenpäin kävellessä tulee vastaan varustuksen osia. Varustukset koostuvat noin kilometrin pituisesta kivi- ja maavallista, jonka päällä on ehkä ollut hirsivarustus. Lisäksi harjulta on löydetty useita liesiä sekä kivikasoja, joita molempia on varmaankin käytetty puolustukseen: nesteen kuumennukseen ja heittokiviksi. Myös jonkinlaisia asumuspainanteiksi tulkittuja rakenteita on myös löydetty.

Voipaalassa on ennallistus mahdollisista hirsirakenteista.

Harjulla on luontainen syvänne. Syvennyksen pohjalta on löydetty kuoppa, jota rakenteiden perusteella pidetään kaivona. Sitä on voitu myöhemmin käyttää myös sudenkuoppana.

Muinaispelto

Laskeuduttuani harjulta, kohtasin ensin lehmät, jotka lähtivät seuraamaan, kun kuljin harjun suuntaista polkua. Sen verran kiinnostuneita olivat, että olin ihan iloinen, että välissämme oli aita. Lehmät laidunsivat Matomäen kalmiston vieressä. Harjun juurella on kaksi rautakautista kalmistoa ja muinaispelto.

Vanhimmat asutuksen jäljet ovat 2000 vuotta vanhoja, mutta myös vanhempia, kivikautisia, löytöjä täältä on. Harjun juurella olevien rautakautisten kalmistojen läheltä on löydetty ristiinkynnön jälkiä, sekä vehnänjyvä joka on ajoitettu myöhäiseen rautakauteen n. 900-1100 jaa.

Ristiinkyntö on vanha tapa kääntää maata ennen kääntöauran keksimistä. Käytössä oli koukkuaura, jolla urat aurattiin ristikkäin, jotta saatiin maa rikki. Viljelystä kertoo myös osa lähellä olevista röykkiöistä, jotka ovat syntyneet pellon raivauksessa. Osa näistä peltoröykkiöistä voi olla jo rautakaudelta peräisin.

Kalmistot

Harjun juurella on kaksi rautakautista kalmistoa: Matomäki ja Hirvikallio. Yhteensä näissä on kolmisenkymmentä röykkiötä ja polttokenttäkalmisto. Kalmistot olivat käytössä 400-500 -luvuilla jaa. Lähistöllä on myös muita kalmistoja, jotka on ajoitettu myöhäisemmiksi. Eteläisemmästä Matomäen kalmistosta on löydetty mm. kullattu miekantupen hela sekä aseita. Hirvikallion kalmiston arvokkain löytö taas on pronssinen kelloriipus, jolle on vastineita Itä-Venäjällä, kuten myös Matomäestä löytyneellä keramiikalle.

Harjun juurella on paljon röykkiöitä, joista osa on hautoja, osa peltoröykkiöitä ja osa asumusten pohjia.

Kuppikivi

Hirvikallion kalmiston kupeessa on kuppikivi. Läheltä on löydetty kolme muutakin kuppikiveä. Kuppikiviksi tai -kallioiksi kutsutaan kiveä, johon on kaiverrettu kuoppia. Suullisen perimätiedon mukaan kuppeihin laitettiin antimia vainajille ja hengille. Suomesta on löydetty muutama sata kuppikiveä, yleensä nuoremman rautakauden kalmistojen tai keskiaikaisten kirkkojen läheltä. Yleensä kuppeja ei ole aseteltu mihinkään järjestykseen, mutta kahdessa tapauksessa kupit muodostavat Otavan tähtikuvion. Joku oli jättänyt yhteen kuppiin mustikoita viime syksynä kun kävin paikalla.

Päätin palata takaisin Voipaalaan kiipeämällä takaisin harjulle sen pohjoispuolelta. Metsäpolku takaisin oli kaunis ja hiljainen.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Facebooktwittergoogle_pluspinteresttumblr

3 Responses

  1. MiunMaun
    | Vastaa

    Sä olet käynyt meidän lenkkipoluilla <3 Niin tuttuja paikkoja ja maisemia.

    • tiina
      | Vastaa

      Tuolla kyllä kävelisi mieluusti useamminkin, ihana ympäristö 🙂

  2. motoapk merci
    | Vastaa

    Awesome article post.Thanks Again. Great.

Leave a Reply