Riimuisia amuletteja

Riimuisia amuletteja

Niin kuin jo mainitsinkin löysin hauskan tutkimuksen, joka koskee riimutekstejä amuleteissa ja taikakaluissa, ja halusin käyttää joitakin näistä teksteistä koruissa. Tämän ensimmäisen korun  teksti on löydetty 400-500-luvun riipuksesta, Tanskasta. Koko alkuperäinen teksti on käännetty englanniksi: “Hariuha I am called, Danger-wise. I give good luck.” Tähän rannekoruun olen kirjoittanut vain viimeisen lauseen eli “Tuon onnea”, tai “Gibu auja” muinaisskandinaavisella kielellä. Viimeinen, kuusen näköinen merkki, on jonkinmoinen maaginen voimamerkki. Samalla tavalla on käytetty triskeliaa, hakaristiä ja aurinkopyörää.

Rannekorussa on hopeafoliohelmi Vintaj-hattuineen, käsintehty lamppulasihelmi, ja Vintaj-helmi sekä lisäksi itsetehty kuparirengas ja Vintaj-ketjua. Teksti on etsattu valmiiseen Vintaj-pohjaan. Aioin laittaa koruun alunperin kaksi rengasta, mutta siitä tulikin liian pitkä. Tämän pidän itselläni. Sen verran hyvin ovat bussit ja junat osuneet kohdalle tätä korua käyttäessäni, että tämä maaginen lause näyttää toimivan. Juniinhan on turha tähdätä nykyään aikataulujen mukaan, onnella vaan…

Suurin osa Saksasta löytyneistä muinaissaksalla kirjoitetuista teksteistä on kuulunut naisille, miehillä oli useammin latinankielisiä tekstejä. Tutkimuksessa oikeastaan sanotaan naisten kirjoittaneen useammin saksaksi, mutta en tiedä mihin tämä perustuu. Seuraava saksankielinen teksti on soljesta, joka löytyi naisen haudasta. Se on ajoitettu 500-luvun loppuun. Soljessa oli teksti “For the wayfarer, love” (Sipwagandin, leubo), joka tarkoittaa suurinpiirtein “Kulkijalle, rakkaus”. Rakkauteen viittaava sana “leubo” voidaan tulkita useammalla tavalla, mutta jokin “rakkaus”-sanan muoto se kuitenkin on. Leubo on mahdollisesti sanan “rakastettu” maskuliinimuoto eli teksti voisi olla ehkä “Rakkaalle kulkijalle”.

Teksti on etsattu kuparilaattaan, joka on patinoitu sinisellä (ei uskoisi kyllä). Helmet ovat jaspista ja vihertävää turkoosia. Kupariketju, -renkaat ja kotikutoinen lukko on myös patinoitu samalla värillä.

Kaikki tulkinnat ja käännökset (paitsi suomen) ovat englanninkielisestä tutkimuksesta: Runic Amulets and Magic Objects, Mindy MacLeod and Bernard Mees.

Facebooktwittergoogle_pluspinteresttumblr

10 Responses

  1. Niina
    | Vastaa

    Jumalaisen ihania. Huokaus. Tuijotan vaan.

  2. Mags
    | Vastaa

    Ei oo sanoja, hartaita syviä kumarruksia vaan täältä 😀

  3. KatMan
    | Vastaa

    Ihan oikeesti ihanaa lukea hienojen korujen tarinaa ja matkustaa mielikuvassa ajassa jonnekkin…Kiitos Sole!

  4. Miina
    | Vastaa

    Upeita koruja ja mukavaa että teksteillä ja koruilla on oma tarinansa! 🙂

  5. Amalia
    | Vastaa

    On sulla taito tehdä ja kyky onnistua, kertakaikkisen upeita nämä.

  6. Helinä
    | Vastaa

    Taas kerran mielenkiintoinen tarina ja kauniit korut!

  7. Kati
    | Vastaa

    Taianomaisia, kauniita koruja kummatkin! <3
    On ihanaa, että kerrot korujen taustoista, asiantuntija kun olet.. tässä oppii koko ajan jotakin uutta. Kiitos jälleen ihanasta elämyksestä 🙂

  8. sole
    | Vastaa

    Kiitokset Niina, Mags, KatMan, Miina, Amalia, Helinä ja Kati taas aivan ihanista kommenteista!
    Yritän kirjoitella vielä lisääkin noista riimuteksteistä. Sieltä löytyi kaikenmoisia raapustuksia, joista aika monia ei voi koruihin kyllä ajatellakaan 🙂 Tai riippuu ehkä tyylilajista…

  9. inkku
    | Vastaa

    Oi kuinka tykkään näistä! Ja samat sanat, on tosi kiva kuulla taustoja. 🙂

  10. Ihanan rouheita riimuja 😉 Muista kivoja koruja blogin täydeltä

Leave a Reply