Järven neito

Keijukeitaalta lähetettiin tänne keiju jo jonkin aikaa sitten. Ihmettelin missä viipyy, mutta nähtävästi matka oli pitkä pienelle keijulle. Keiju saapui inspiraation muodossa ja kertoili tarinan Walesista, järven neidosta.

Etelä-Walesin Black Mountain-vuorilla on yksinäinen järvi, jonka nimi on Llyn y Fan Fach. Kauan sitten järven lähellä asui leskinainen, jonka pojan nimi oli Gwyn. Äidillä oli tapana lähettää poika paimentamaan karjaa. Eräänä päivänä Gwyn oli järvellä vahtimassa karjaansa, kun hän yhtäkkiä näki huikean kauniin naisen seisovan keskellä järveä kampaamassa hiuksiaan ja käyttäen järveä peilinään. Gwyn tiesi heti ensi hetkestä rakastavansa naista. Tiedostamattaan Gwyn ojensi eväsleipäänsä kohti naista kuin lahjaksi antaen. Nainen kieltäytyi lahjasta ja sukelsi veteen.

 Llyn y Fan Fach, kuva Geoff Bannister

Gwyn palasi suruissaan kotiinsa, mutta päätti palata seuraavana päivänä paistamattoman leivän kanssa. Gwyn oli äitinsä kanssa päätellyt, että järven nainen ei ehkä halunnut kovaksi paistettua leipää, vaan paistamatonta.
Seuraavana aamuna Gwyn oli järvellä jo ennen auringon nousua ja kohta nainen jo nousikin jälleen järvestä. Gwyn tarjosi tälle leipää, mutta nainen kieltäytyi taas liian kosteasta leivästä. Nainen katosi järveen mutta hymyillen niin kauniisti, että Gwyn päätti yrittää vielä kerran puoliksi paistetulla leivällä.

Gwyn palasi seuraavana päivänä järvellä. Satoi, eikä naista näkynyt. Hän istui järvellä koko päivän ja auringon laskiessa päätti palata kotiin. Luodessaan viimeisen katseen järveen hyvästiksi hän kuitenkin näki lehmiä järven pinnalla. Lehmien perässä tuli järven neito, joka viimein suostui ottamaan lahjan vastaan. Nainen astui kohti maata ja Gwyn huomasi, että hänen toinen sandaalinsa oli sidottu erikoisella tavalla. Gwyn kosi neitoa, joka suostui vaimoksi sillä ehdolla, että jos Gwyn löisi naista kolme kertaa ilman syytä hän palaisi järveen iäksi. Nainen sukelsi takaisin järveen ja kohta rannalla seisoi mies ja kaksi neitoa, jotka olivat täysin samannäköisiä. Mies, naisten isä, sanoi Gwynille, että tämä voisi naida hänen tyttärensä, mikäli kertoisi kumpi tyttäristä on hänen rakastamansa nainen. Gwyn oli täysin ymmällään, koska naiset näyttivät ihan samanlaisilta. Toinen naisista siirsi kuitenkin toista jalkaansa hieman eteenpäin, jolloin Gwyn huomasi, että sandaali oli sidottu erikoisella tavalla. Hän siirtyi naisen luokse ja valitsi tämän. Isä lupasi tyttärelleen niin monta lammasta, lehmää, vuohea, sikaa ja hevosta kuin hän jaksoi yhteen menoon laskea vetämättä välillä henkeä.

 Black Mountains, kuva Geoff Bannister

Nelferch, järven neito ja Gwyn asuivat maatilallaan onnellisina monta vuotta ja saivat kolme poikaa. Kun vanhin poika oli seitsemän vuotta heidät kutsuttiin lähistölle häihin. He lähtivät matkaan kävellen, mutta kun he olivat hevosten laitumella, Nelferch ei jaksanutkaan enää kävellä. He sopivat, että Nelferch käy hakemassa yhden hevosista ja Gwyn hakee talosta hevosen varusteet sekä Nelferchin unohtuneet käsineet. Kun Gwyn palasi, Nelferch ei ollut liikahtanutkaan, eikä hakenutkaan hevosta. Osoittaen hevosia, Gwyn huiskautti Nelferchiä leikillään hanskoilla ja usutti menemään hevosten perään. “Tämä on ensimmäinen lyönti ilman syytä”, Nelferch huokaisi ja muistutti miestään avioliiton ehdosta.

Monta vuotta myöhemmin he olivat ristiäisissä. Vieraat olivat iloisella mielellä, mutta Nelferch purskahti yllättäen itkuun. Gwyn taputti tätä olkapäälle kysyen, mikä oli hätänä. Nelferch kertoi itkevänsä, koska vauva oli niin heikko ja hauras, että sillä oli edessään pelkkää kärsimystä lyhyen elämänsä aikana. Ja itkevänsä myös, koska aviomies oli lyönyt nyt toisen kerran ilman syytä.

Tästä lähtien Gwyn oli yötä päivää tarkkana, ettei kolmatta iskua tulisi, koska rakasti kovasti vaimoaan eikä halunnut menettää tätä. Vähän myöhemmin lapsi, jonka ristiäisissä he olivat olleet, kuoli kuten Nelferch oli ennustanut. Hautajaisissa muiden itkiessä ja suriessa Nelferch rupesi yhtäkkiä nauramaan kuuluvasti. Naurusta järkyttynyt aviomies tarttui vaimoonsa ja yritti saada tämän hiljenemään kysyen, miksi tämä nauroi. Nelferch kertoi iloitsevansa, koska lapsiparka oli vihdoinkin vapaa tuskistaan ja onnellinen. Sitten hän nousi ja sanoi: “Viimeinen isku on lyöty, hyvästi”. Vaimo keräsi koko karjansa kokoon ja palasi näiden kanssa järveen. Härän auran jälki oli ainoa, mitä jäi jäljelle maan pinnalle naisesta ja hänen karjastaan, ja sen kerrotaan olevan edelleenkin näkyvissä järven rannalla. Gwyn oli tuskissaan ja epätoivoinen, ja päätti lopulta päivänsä hukuttautumalla järveen.

Heidän poikansa melkein seurasivat isänsä esimerkkiä ja vaeltelivat jatkuvasti rannalla etsien äitiään. Eräänä päivänä Nelferch vihdoin  näyttäytyi heille ja antoi tehtävän. Poikien tehtävä maan päällä oli helpottaa ihmisten tuskaa. Hän opetti pojilleen parantavien yrttien käyttöä ja parantamisen taidon, ja näistä tulikin koko maan taitavimpia parantajia. Taitojensa ansiosta he saivat korkean aseman, maata ja etuoikeuksia paikalliselta linnanherralta, ja tulivat tunnetuiksi koko maassa.

Korun spiraaliriipus on savea ja Pamela Cresswellin tekemä (Indian Creek Studios). Nauhaosassa on patinoituja kuparirenkaita, Vintaj-ketjua, intian akaattia ja kierrätettyä sarisilkkiä, sekä pieni triquetra-symboli. Triquetra symboli merkitsee mm. äitiä, isää ja lasta. Sillä on useita eri merkityksiä, joista yksi on jumalatar Bridgitin kolme puolta: taide, parantaminen ja metallintaonta.
Oikeasti silkki on tummaa petroolin sinistä, mutta en saanut sitä millään kuvaan oikean värisenä.

Jälkimmäisen kuvan taustalla on kelttiheimon, piktien kuvakivi, jossa on kirjoitusta kelttien puuaakkosilla (Ogham). Kirjoitusta luettiin alhaalta ylöspäin.

Please follow and like us: