Korukoplan haastekoru 7 – Wales

Britanniasta tulee aina mieleen vihreä väri: Skotlannista vähän ruskeampi, Irlannista ihan vihreä. Haastekorumaani oli Wales, joka on varmaankin yhtä vihreä kuin Irlanti. Sataa paljon, löytyy vesiputouksia, järviä ja jopa oma järvihirviökin kuulemma. Walesissa on myös kaunis luonnonsuojelualue, jossa on karuja vuoria ja niiden välissä tummia järviä. Tätä korua tehdessä ajattelin Walesin luontoa: vihreitä niittyjä ja metsiä, kesäsateita, järviä ja vuoria.

Kuva on Pohjois-Walesista Snowdonian kansallispuistosta.
Kuva Tom Curtis

Tryfan-vuori samassa kansallispuistossa.
Kuva Paul Gooddy

Englannin korkein vesiputous Pohjois-Walesissa, 73 metriä, Pistyll Rhaeadr.
Kuva Matt Blanks

Haastekorussani on siis vihreää ja turkoosia. Helmet ovat jonkin lajin turkoosia ja makeanveden helmiä, jotka on linkitetty vintaj-langalla. Ajattelin makeanvedenhelmien kuvastavan tuota kirkasta vihreää, joka näkyy näissä kuvissakin. Turkoosi taas viittaa sateisiin ja vähän tummempiin järvi- ja vuoriseutuihin. Pisaranmuotoiset helmet kuvastavat sadetta, järviä ja vesiputouksia.
Riipus on värjättyä kuparia, johon on “istutettu” kuva Walesin kansallispuun lehdestä, tammenlehdestä (sessile oak). Tämä oli ensimmäinen tämän tyyppinen riipus, jonka tein, ja se on tehty vähän lekamenetelmällä eli runnottu. Riipuksen oli tarkoituskin näyttää karulta, mutta tuskinpa olisin paljon siistinpää saanut aikaiseksi. Olen tällä hetkellä kivenistutuskurssilla, joten toivon mukaan jatkossa onnistuu vähän siistimmätkin, jos on tarpeen.
Korukoplan seitsemännestä haasteesta tarkemmin sekä linkkejä muiden osallistujien koruihin Korukoplan sivuilla.

Törmäsin tietenkin legendoihin surffatessani Walesiin liittyvillä sivuilla. Walesiin ja Snowdoniaan liittyy tarina, joka ei ole kauhean kiva, (eikä sovi herkille koiraihmisille) mutta on koskettava:

Snowdonian kansallispuistossa on kylä nimeltä Beddgelert. Täällä asui muinoin prinssi nimeltä Llewelyn, joka piti kovasti metsästämisestä. Llewelynillä oli monta metsästyskoiraa, mutta vain yksi suosikkikoira, joka oli paitsi peloton metsästyksessä, myös uskollinen ystävä ja kumppani, nimeltään Gelert.

Eräänä päivän Llewelyn lähti vaimonsa kanssa metsästämään, ja mukaan lähti tietenkin myös Gelert. Pariskunnan poikavauva jäi metsästysmajaan hoitajan ja palvelijan hoitoon. Palvelija ja vauvan hoitaja lähtivät kuitenkin kävelylle ja jättivät vauvan kotiin.

Jossain vaiheessa metsästyksen aikana prinssi huomasi Gelertin kadonneen. Tämä tuntui oudolta, koska Gelert oli aina metsästysjoukon kärjessä. Llewelyn arveli, että ainoa paikka, minne Gelert oli voinut mennä, oli metsästysmaja. Hän keskeytti metsästyksen ja lähti takaisin majalle.

Kun joukko saapui majalle, vastaan juoksi Gelert iloisesti häntäänsä heiluttaen – ja yltäpäältä veressä. Prinsessa pyörtyi samassa huutaen lapsensa nimeä. Llewelyn juoksi suoraan lapsensa huoneeseen, jossa kehto oli nurinpäin, veristen vaatteiden ympäröimänä. Eikä vauvaa näkynyt missään.

Tuskan ja raivon vallassa Llewelyn veti heti esiin miekkansa ja surmasi Gelertin. Koiran tuskan huutoihin sekoittui toinen ääni, joka tuli kehdon alta – lapsen itku. Llewelyn käänsi kehdon, jonka alta hänen poikansa löytyi vahingoittumattomana. Vieressä makasi suuri, kuollut susi, jonka Gelert oli tappanut suojellakseen vauvaa.

Valtavan katumuksen vallassa Llewelyn hautasi Gelertin, uskollisen ystävänsä, läheiselle niitylle, kiviröykkiön alle. Beddgelertin kylä on saanut nimensä Gelertin mukaan (Gelertin hauta).
Tarina on melko suoraan käännetty Walesin internetsivuilta.

14 Responses

  1. Miina
    | Vastaa

    Kaunis koru!! Todella vehreä.. korussa näkyy hyvin inspiraation lähteenä olleet kuvat ja maisemat 🙂

  2. JaanaR
    | Vastaa

    No sinä olet kyllä tavoittanut tunnelman! Tuo riipus on KAUNIS! Koru on kivasti epäsymmetrinen ja maisemakuvat ja tarina tukevat korua hienosti 🙂

  3. Mags
    | Vastaa

    Mahtavan ihana tuo riipus! Koko koru toistaa juuri kuvaamiasi maisemia, tykkään tosi paljon kokonaisuudesta! Ja lisäkehut tarinasta ;-D

  4. Niina
    | Vastaa

    Tässä on taas jotain niin sinua ja niin kauniisti olet saanut esille maailman matkan aiheen. Koru on kaunis ja riipus mielettömän hieno. Tarina oli ihanaa luettavaa.

  5. Ninni
    | Vastaa

    Kaunis on koru =) Olet saanut siihen ihanan sielun <3

    Tarina on surullinen ja herkkä ja rakastan sitä <3

  6. Vikki
    | Vastaa

    Tykkään ihan hurjasti tuosta riipuksesta! suurentelin jo monta kertaa :)Tässä riipuksessa on sellaista rujoa kauneutta mistä tykkään.Ja toispuoleisuus kiehtoo aina.
    Tarinasta vielä lisäplussia, jäi kyllä vähän mietityttämään.

  7. Helmiainen
    | Vastaa

    Loistavat voimakkaat värit! Tarina sai kylmät väreet kulkemaan. Tuo koru on kovasti mieleeni!

  8. kuparikukka
    | Vastaa

    Korussa on juuri sitä rouheutta ja puhdasta kauneutta mitä maa pitääkin sisällään. :)Hieno lopputulos, erityisesti riipuksen osalta!

  9. nirunaru
    | Vastaa

    Tämä on nyt kolmas kerta kun olen katsomassa sinun haastekorua. Kun en tiedä mitä sanoisin. Olen vaan niin mykistynyt, se on ihana. Olen käynnyt Walesissa ja se on niin kuin sinun korusi.

  10. Kiralia
    | Vastaa

    Oijoi, on se nätti. Etenkin tuo riipus on hieno. Ja vihreät sävyt sopivat koruun kun nakutettu

  11. sole
    | Vastaa

    Kiitos kaikille ihanista kommenteista! En ole itse käynnyt Walesissa, mutta mieli kyllä tekisi, varsinkin nyt, kun löysin noita ihania kuvia. Riipuksen ulkonäköön olen suht tyytyväinen, mutta oikeasti lasi kilisee ja kolisee kehyksen sisällä, eli harjoitusta tarvitaan vielä.

  12. Katri
    | Vastaa

    Mahtavan monimuotoinen ja vehreä koru. Walesin voi aistia.

  13. Amalia
    | Vastaa

    Kylläpä on haasteen tunnelma kohillaan, hieno toteutus!

  14. sole
    | Vastaa

    Kiitos, Katri ja Amalia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *